YHTEYSTIEDOT

kormunkylayhdistys@
gmail.com

Meidän kylältä

 

maisema_050610.jpg

Kormussa keväällä 2010 

 

 

 

 

 

 

 

 

KORMUSTA PERKELE...

Joskus ennen sotia, ehkä 1930-luvulla, oli H.G.Paloheimo Oy:llä ja Riihimäen Lasi Oy:llä (Kolehmaiset) eräänlainen epävirallinen suullinen sopimus, etteivät yhtiöt palkkaa toistensa työntekijöitä. Tarkoituksena oli estää työväen "tarpeeton" siirtyminen työpaikasta toiseen ja varmistaa työsuhteen jatkuvuus. Otaksua saattaa, että ehkä syynä oli myös tarve poistaa paineita palkkojen nostamiseksi (?).

Kuitenkin kerran eräs Kormun kartanon renki meni kysymään töitä Riihimäen Lasitehtaalta. Työpaikkahaastattelu sujui normaaliin tapaan kunnes työhönottaja kysyi mieheltä, mistä tämä oli kotoisin...? Tähän mies tokaisi: "Kormusta, perkele, vaikken ikinä töitä sais!"

Tarinan mukaan kyseinen mies sai kuitenkin Lasitehtaalta töitä (ehkäpä osittain rehellisyyttään) ja lausahdus jäi elämään kansan suussa niin, että se tunnettiin Paloheimo Oy:n työhönotossakin ainakin vielä 1980-luvun alussa.  -HH-

 

KÖYHÄNKIRKKO

Kormun pohjoisosien korkein kohta on Köyhänkirkonmäki, jonka kalliomuodostelmaa mm. kotiseutuneuvos Ahti Gåpå epäilee yhdeksi muinaisen "hälytysjärjestelmän" osaksi, onhan siellä mahdollisesti poltetuilla vainovalkeilla näkyvyys toisaalta Sileenkalliolle, sekä etelämpänä olevalle Kukkulinnankalliolle ja näistä edelleen Sajaniemeen, että toisaalta Hakoisten Linnavuoren suuntaan.

Gåpå otaksuu myös, että kyseisellä kalliolla on ennen kristinuskon tuloa harjoitettu primitiivisiä uskonnollisia menoja mm. keihäiden ja nuolien polttamisineen. Mäen nimi saattaisi olla perua vanhan kansanuskon ja kristinuskon kohtaamisajoilta. Vaikea sanoa mikä on lopullinen totuus.

Kansan suussa mäen nimen synnystä on kuitenkin ainakin pari eri versiota. Toisen version mukaan aikoina, jolloin mm. Kernaalan, Hiivolan ja Kormun kylät kuuluivat vielä Janakkalan kuntaan (huom. Janakkalan rovastikunta), seurakuntalaiset suuntasivat sunnuntaisin kotiseurakuntansa Pyhän Laurin kirkkoon (Janakkalaan).

Yksi ikivanhoista kärrypoluista kulki Loikkolasta Punkanjoen yli kohti Lepolan rusthollia, siitä edelleen nykyisen Köyhänkirkonmäen huipun vierestä kohti Kaitaissuon reunaa ja edelleen kohti Paistoa (samaan aikaan myös vanha talvitie kulki Piilonsuon yli Tervakoskelle).

Kerran yhdet matkalaiset, joilla ei ollut hevosta, eksyivät kirkkomatkallaan kyseiselle mäelle ja nousivat sen korkeimmalle kalliolle tähystämään oikeaa suuntaa. Aikaa oli kuitenkin tuhraantunut niin paljon, että kun he kuulivat jo kirkonkellojen kutsuvan seurakuntalaisia jumalanpalvelukseen, he totesivat: "Voi köyhät meidän kirkkoamme!" ja viettivät oman jumalanpalveluksensa kyseisellä kalliolla. Näin paikka sai nimekseen Köyhänkirkonkallio.

Tämä on siis yksi versio, mukava olisi tietää mikä eri versioista pitää paikkansa.  -HH-

 

Tulossa haastatteluja kyläläisistä!

Anna juttuvinkki, kerro mikä kyläläisiä kiinnostaa tai kirjoita omasi!