YHTEYSTIEDOT

kormunkylayhdistys@
gmail.com

Kyläsuunnitelma 2010

Julkaisemme uuden päivitetyn kyläsuunnitelman vuoden 2010 aikana.

Kyläsuunnitelman päivittäminen on käynnissä kyläkyselyn 2010 tulosten pohjalta. Kyläsuunnitelmaa voi kommentoida lähettämällä sähköpostiviestin kyläyhdistyksen hallitukselle. 

 

KORMU 2020

Kormun kylä

Kormun kylä on Lopen kunnan itäisin kylä. Se sijaitsee Lopen kunnan luoteisessa nurkassa ja rajautuu itä- ja pohjoisreunaltaan Riihimäen kaupunkiin, pohjoissyrjältään Janakkalan kuntaan ja länsisivultaan Lopen Launosten kylään. Kylän suurin pituus etelä-pohjoissuunnassa on 9,65 kilometriä ja leveys itä- ja länsisuunnassa on noin neljä kilometriä.

Aluetta leimaa harjualue, joka ulottuu kylän poikki sen keskivaiheilla kaakosta koilliseen. Sen etelä- ja pohjoispuolella on vaihtelevaa pelto- ja metsäaluetta. Kylän keskivaiheilla on taajempaa kyläasutusta 54-tien tuntumassa, joka kulkee loivin kaarroin länsi-itä -suunnassa kylän läpi.

Kylässä on 500 asukasta. He asuvat 200 taloutena – osa keskustaajamassa ja valtaosa haja-asutuksena kauttaaltaan koko kylän alueella.

Kormussa harjoitetaan maa- ja metsätaloutta ja siellä on muutamia pienyrityksiä. Pääasiassa Kormusta käydään töissä muualla. Paikallisia palveluita ei juurikaan ole. Koulu, jossa on tällä hetkellä 45 oppilasta ja kolme opettajaa, kuuluu elävän kylän perusedellytyksiin.

Kyläläisiä yhdistävänä tekijänä toimii Kormun Kyläyhdistys ry.

 

Kyläsuunnitelman tavoitteet

Kyläsuunnitelman tarkoituksena on kuvailla Kormun kylä ja sen toiminnat nykyisellään, asettaa tavoitteet lähivuosille sekä määritellä toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Kylän visio ja tavoitteet, sekä toimenpiteet määritellään seuraavaksi. Tausta-aineisto seuraa suunnitelmaa. Se perustuu kylän vahvuuksien ja kehittämistä kaipaavien kohtien kartoitukseen.

 

VISIO- KORMU VUONNA 2020

Kormun on turvallinen, viihtyisä ja kaunis 600 virkeän asukkaan kylä.

 

TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

Kormun ympäristö ja luonto ovat mallikelpoisesti hoidettuja

Siirtoviemärin haitat on poistettu.

  • Kyläyhdistys vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon, kunnes siirtoviemärin pumppaamo on siirretty haitattomaan paikkaan.

 

Harjujen käyttöä ei laajenneta ja pohjavedestä huolehditaan.

 

Kulttuurimaisemasta huolehditaan.

  • Kyläyhdistys vaikuttaa kaavoitukseen ja muuhun maankäytön suunnitteluun sekä pitää tiedottamalla esillä kaunista maisemaa.
  • Mahdollisuuksien mukaan talkoilla sekä omalla että ulkopuolisella rahoituksella huolehditaan risteysalueiden ja kylämaiseman siisteydestä.

 

Kormussa on turvallinen asua

Kevyellä liikenteellä on omat väylänsä.

  • Kyläyhdistys vaikuttaa liikenneväylien päätöksentekoon, pitkän tähtäimen tavoitteena kevyenliikenteen väylä Launosista Kormun kautta Riihimäelle.

 


Kormu elää ja toimii

Kylässä asuu 600 henkilöä.

  • Kyläyhdistys vaikuttaa niin, että tontteja on tarjolla.

 


Kylässä on koulu ja esikoulu.

  • Kylässä toimii kolmeopettajainen kyläkoulu sekä esikoulu. Kyläyhdistys toimii aktiivisesti asian edistämsiseksi.
  • Kyläyhdistys tukee toiminnallaan Kormun koulun oppilaita sekä pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan kotiseututiedon ja rakkauden siirtymiseen lapsille ja nuorille.

 

Lasten päivähoito ja ryhmäperhepäivähoito on järjestetty.

  • Kyläyhdistys vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon.

 

Kormun kyläyhdistys toimii virkeästi.

  • Kyläyhdistys järjestää aktiivisia kokouksia, retkeilyjä ja muita tapahtumia, pitää osaltaan kylän siistinä, tiedottaa avoimesti, laatii kylän kotisivut ja nimeää nuorisojaoston, sekä toimii aktiivisesti Lopen kylävaltuuskunnassa.
  • Aktiivisesti pyritään uusien jäsenten hankintaan. Tavoitteena vireä ja toimiva kyläyhdistyksen väki.

 

Urheilu- ja ulkoilumahdollisuudet on varmistettu.

  • Kylällä on järjestetty liikuntakerho aikuisille sekä liikunta tai muuta harrastekerhotoimintaa lapsille.

 

Koulu on kyläläisten toimintakeskus.

  • Kylä toimii hyvässä yhteistyössä Lopen kunnan kanssa.

 

SUUNNITELMAN TAUSTAKSI

Asukaskysely vuonna 2010

Kormun kyläyhdistys järjesti keväällä 2010 asukaskyselyn. Kyselyn tavoitteena oli selvittää kyläläisten näkemyksiä ja ideoita kylän, kylällä järjestettävien tapahtumien sekä muun toiminnan kehittämiseksi. Kyläkysely jaettiin helmi-maaliskuussa 2010 Kormun alueen talouksiin, yhteensä 200 kotiin. Vastauksia saatiin 60, vastausprosentin ollessa 30.
Vastaajista oli 63% naisia ja 30% miehiä.

alle 25

2 %

26-39

30 %

40-50

13 %

51-62

28 %

63-70

22 %

yli 70

5 %

Taulukko 1. Vastaajien ikäjakauma 2010


Vastaajien työtilanne oli seuraava:

työssäkäyvä

58 %

eläkeläinen

26 %

yrittäjä

7 %

muu, mikä

7 %

opiskelija

2 %

työtön

0 %


Vastaajien perhekoko oli keskimäärin 2,8 henkeä. Yhden perheen talouksia oli vastanneiden joukossa 8 kpl, kahden hengen talouksia 28 kpl, kolmen hengen talouksia 5 kpl, 4 hengen tai yli oli olevia talouksia oli 18.

Vastaajista oli laaja skaala sekä jo pitkään Kormussa asuneita tai jopa Kormussa useita vuosikymmeniä sitten syntyneitä että viime vuosina Kormuun muuttaneita.

Kyselyssä tiedusteltiin, kuinka kaukaa vastaajat olivat Kormuun muuttaneet. saadut vastaukset olivat seuraavanlaisia:

alle 20 km

30 kpl

21-60 km

7 kpl

61-100 km

4 kpl

yli 100 km

2 kpl


Yleisimmät syyt, miksi Kormu oli  valittu asuinpaikaksi olivat
1. Maaseudun rauha
2. Hyvä sijainti
3. Syntyperäisyys

Kormun viihtyvyys asteikolla 1-5 sai arvosanan 4,3.


Vastaajat toivoivat seuraavia harrastusmahdollisuuksia.


 

AIKUISET

LAPSET

Jumppa
shakkikerho tai muita miesten kerhoja
hiihtolatuja
eläkeläisille toimintaa
teemailtoja koululle; kyläkahvila
kuntosali
yhteispelejä kentälle
 elokuvailtoja, turvallinen lenkkeilyreitti
kuntonyrkkeilyä

kerhotoimintaa; pelejä; sähly, kokkikerho
askartelua
luontopolku
4h
Seurakunnan kerhotoimintaa


Vastaajista 75% oli vieraillut kyläyhdistyksen järjestämissä tapahtumissa. Tapahtumat saivat asteikolla 1-5 arvosanan 3,5.

Toiveita tuleviksi tapahtumiksi olivat


TOIVEITA

Kylämarkkinat, kirpputori, yhteislaulajaiset, kesätanssit, näytelmiä, keskustelu- ja asiantuntijailtoja, ulkoilutapahtumia, kylpyläretkiä, kesäretkiä, teatteriretkiä, pyöräretkiä..


Muita kylää koskevia kyselyssä esille nousseita toiveita olivat

-kevyenliikenteen väylä
-kyläläisten yhteinen kokoontumispaikka
-lasten leikkipuisto
-retkeilyreitti
-kioski tai pieni kauppa
- Kormu-paita
-kehittämishankkeet.

Kyselyssä esille nousseita mahdollisuuksia  ja haasteita

 

MAHDOLLISUUDET

UHKAT

Sijainti; riittävän lähellä ja tarpeeksi kaukana, hyvät kulkuyhteydet

Kaunis maalaismaisema

Maaseudun rauha

Uudet muuttajat, tonttitarjonta

Koulun lakkautus

Teiden rakentaminen

Soran otto
Kunnan keskittämispolitiikka
Palveluiden puute
Kaavoitus
Heikentyvä julkinen liikenne
Liian tiheä rakentaminen
Yhdistyminen Riihimäkeen
Nuorten häiriköinti